Ensimmäinen merkkipaalu Suomen nykytaiteen historiassa on Nykytaide Ry:n perustaminen vuonna 1939. Se perustettiin tuomaan nykytaidetta esiin ja helpottamaan alalla toimivien yhdistymistä. Jo silloin koettiin, ettei tämän taidelajin näyttelyille ollut tarpeellisia tiloja toimia.

Aina 1960-luvulta asti käytiin keskustelua nykytaiteen museon perustamisesta. Vuosien varrella ilmoille heitettiin erilaisia ideoita, ehdotettiin museota, joka yhdistäisi eri taiteenlajit, ja yhä useampi katsoi nykytaiteen näyttelyille erillisen museon perustamisen tarpeelliseksi. 1980-luvun nousukaudella näyttelypaikasta alkoi olla todellinen pula ja pian perustettiinkin Nykytaiteen museo Ry, joka organisoi näyttelyitä ja toimii keskustelunavaajana liittyen nykytaiteen museon mahdolliseen perustamiseen. Pian rinnalle nousi muitakin yhdistyksiä, joissa alalla aktiivisesti toimivat henkilöt ajoivat kiivaasti museon perustamishanketta.

Kuinka Kiasma syntyi

Vuonna 1990 Nykytaiteen museo aloitti toimintansa väliaikaisissa tiloissa, joista se siirrettiin Ateneumin rakennukseen. Muutaman vuoden päästä järjestettiin suunnittelukilpailu virallisen Nykytaiteen museorakennuksen vuoksi ja sen voittaa yhdysvaltalainen Steven Holl työllään Chiasma.

Rakennustyöt käynnistyivät 1993 ja vuonna 1996 juhlittiin Kiasman avajaisia. Vuoteen 2011 mennessä Kiasmassa oli vieraillut noin 3 miljoonaa henkilöä! Kiasma sijaitsee neljässä kerroksessa ja rakennuksessa on näyttelytilojen lisäksi kahvila, kirjasto, teatteri, taidepaja ja museon oma kauppa.

Kiasma kaupungin osana

Kiasman perustamista edelsi ristiriitaisten mielipiteiden aalto. Osa ei kokenut rakennusta sopivaksi Töölölahden laidalle, mutta yli 20 vuotta myöhemmin museo on ottanut paikkansa kaupunkilaisten sydämissä. Se on erottamaton osa monien kaupunkikuvaa eikä moni enää muista mitä alueella oli ennen rakennusta – mitä oli ennen Kiasmaa?

Kiasman alue on tunnettu mielenosoituksista, kesäisin vapaata viettävistä henkilöistä nurmialueella, skeittareista ja taiteesta kiinnostuneista ihmisistä. Kiasman kahvila toimii kaupunkilaisten kokoontumispaikkana, jossa kohtaavat ihmisten lisäksi myös taiteen uudet suuntaukset. Kiasmalla on merkittävä tehtävä nykytaiteen alan näyttelyiden järjestäjänä, maan nykytaiteen teosten kartuttajana ja keskustelun herättäjänä taiteeseen liittyvissä uusissa tuulissa.

Kiasma sai nimensä mukailtuna kilpailuehdokas nimestään Chiasma. Kreikkalaisperäinen sana tarkoittaa näköhermojen kohtaamista, risteytystä ja biologiassa dna:n kierteitä, jotka yhdistävät sen. Kiasmaa voidaankin ajatella monella tapaa kaupunkilaisten risteyksenä, jossa yhdistyy urbaani kaupunkilaiskulttuuri ja Töölönlahden alueen luonto.

Kiasma on luonnollinen kohtauspaikka keskikaupungilla niin kaupunkilaisille mutta myös kauempaa saapuville, sillä se on junien pääteaseman ja bussipysäkkien välittömässä läheisyydessä.

Nykytaiteen näyttämö

Kiasma on tullut monille tutuksi ARS näyttelyiden kautta, jotka ovat nykytaiteen suurnäyttelyitä. Ne antavat äänen sen hetken mielenkiintoisille taiteilijoille, jotka taas lähestyvät katsojia erilaisin menetelmin, kuvan, äänen, installaatioiden, videoiden ja veistosten avulla. Monet näyttelyt ovat nousseet puheenaiheiksi, sillä taitelijat ovat käsitelleet teoksissaan vaikeita ja raskaitakin aiheita, jotka vaikuttavat katsojiin eri tavoin.

Kiasmassa on otettu huomioon ihminen ja kuinka hän näkee taiteen siellä liikkuessaan. Arkkitehdin kerrotaankin suunnitelleen tiloja mielessään noin 165 cm ihminen ja se, kuinka hän näkee taiteen tilassa. Suomalainen valo ja sen muuttuminen talven ja kesän vaihteluiden mukaan on vahvasti läsnä tunnelmassa.

Keinovaloon on otettu huomioon luonnonvalo ja sen heijastuminen eri pinnoilta, mikä luo rakennuksen sisätiloihin miellyttävän harmonisen ja rauhallisen tunnelman. Mielenkiintoiset ja tarkkaan harkitut leikkaukset ja eri massojen yhdistymiset toisiinsa tekevät tilasta yhtenäisen ja antavat taiteelle mahdollisuuden tulla esille.

Mitä Kiasmassa tapahtuu?

Kiasmassa tapahtuu jatkuvasti jotain, se on Suomen tärkein estradi sille mitä nykytaiteessa tapahtuu nyt. Esillä on valokuvanäyttelyitä, suurempia projekteja kuten ARS, lapsille suunnattuja näyttelyitä, uusia taiteilijoita ja mielenkiintoisia tuulia Suomesta sekä maailmalta.

Kiasman teatteri pyrkii tuomaan lavalle esittävän taiteen uusia nimiä ja se antaa mahdollisuuden uusille kokeiluille. Kiasma on arvokas keskus, joka antaa taitelijoille sekä katsojille tilan keskustella, tulkita ja viedä sen myötä taidetta taas eteenpäin. Sen sijainti ja tarkoitus muistuttaa kaupunkilaisia siitä että taiteen ovet ovat aina avoimina kaikille ja taide kehittyy yleisön ja taiteilijoiden yhteisvaikutuksesta.

Kiasman yksi mieleenpainuvimmista näyttelyistä on aina ARS, joka on taas käynnistynyt ARS17 avauduttua vuodeksi. Tarjolla on eri taiteilijoiden teoksia, jotka viestivät tämän hetken polttavista kysymyksistä ja asioista, joita taiteilijat haluavat tuoda esille. Nykytaide keskittyy tämän hetken ilmiöihin ja teoksissa vuorottelevatkin vahvasti digiaikaan ja tietoyhteiskuntaan liittyvät teemat, myös esitystavat hyödyntävät teknologiaa.

Kokoelmat

Kiasma näyttäytyy ulospäin erilaisia näyttelyitä järjestävänä kulttuurikeskuksena mutta on hyvä muistaa, että yksi sen tärkeimpiä tehtäviä on kartuttaa Suomen omaa nykytaiteen kokoelmaa. Museolla on oma hankintalautakuntansa, joka käsittelee ehdotuksesta erilaisia hankintoja ja tekee päätökset mitä hankintoja tehdään.

Kiasma seuraa tarkasti taidealan tapahtumia niin Suomessa kuin myös ulkomailla, erityisesti lähialueilla. Hankintoja tehdään gallerioista tai suoraan taiteilijoilta ja Kiasma tuottaa myös itse taidetta kokoelmiinsa. Museoon on saatu myös merkittäviä teoksia lahjoitusten avulla ja kokoelmaan kuuluu erilaisia teoksia aina 1970-luvulta alkaen.

Kiasma on museoille tyypilliseen tapaan suljettu maanantaisin, mutta kuutena päivänä viikossa se avaa ovensa kaikille kansalle. Muutamia poikkeusaukioloikoja on, mutta pääsääntäisesti Kiasmassa on mahdollista vierailla tiistaisin ja sunnuntaisin 10:00-17:00, lauantaisin klo18:00 asti ja keskiviikosta perjantaihin taidetta voi ihailla iltaan klo 20:30 saakka.

Nykytaide ympärillämme

70-luvulta lähtien nykytaiteesta – eli aikalaistaiteesta – on alettu modernismin tai modernin taiteen sijaan käyttää tätä tänäkin päivänä tuttua nimitystä. Moderni taide alkoi tuolloin saada erilaisia merkityksiä ja yleisesti katsottiin sopivimmaksi käyttää nykytaiteen nimitystä. Mielenkiintoista tässä on tietenkin se, että kaikki taide on jossakin kohtaa tietysti ollut aikalaistaidetta – eli oman aikansa nykytaidetta!

Nykytaidetta on ympärillämme monenlaisissa muodoissa. Kiasma on esimerkiksi esitellyt tiloissaan Demoskene.katastro.fi-näyttelyn jo 2000-luvun alkupuolella. Kyseinen näyttely esitteli digitaalista taidetta pelisukupolven kasvateille mitä upeimmalla tavalla ja toi esiin pelien visuaalisuutta taiteena. Nykypäivänä, kun kepeät mobiilipelit sekä kasinopelitkin – kyllä vaan, esimerkkejä kasinonetti.comin listaamilla kasinoilla pilvin pimein! – puhumattakaan videopeleistä, ovat vertaansa vailla olevia, visuaalisia ilotulituksia, tulee tämä taiteen muoto tietysti vielä paremmin nähtäville kuin vuosituhannen alussa. Myös politiikka, yhteiskunnan muovautuminen ja ympäristön kohtelu ovat nykypäivänä taiteelle ominaisia teemoja, jotka näkyvät selkeästi esimerkiksi vuonna 2017 esillä olleessa Meeri Koutaniemen ja Arman Alizadin Pahan Jälkeen –nimisessä näyttelyssä, joka esittelee rankoista kokemuksista selviytyneitä ihmisiä.

Taiteen yksi tarkoitus on liikuttaa ja herättää ajatuksia, eikä varsinaista ”oikeaa muotoa” sille voida määritellä. Ja hyvä niin, sillä yhä vain laajenevat taiteen tekemisen ja kuluttamisen mahdollisuudet tuovat taidetta aina vaan uusien kokoijoiden saataville. Kiasman lisäksi juuri nykytaiteesta voi Suomessa nauttia muun muassa Espoon Emmassa sekä Tampereen nykytaiteen museossa. Näiden lisäksi nykytaidetta voi tietysti bongata mistä vaan, kunhan pitää taidesilmät auki!